15 vuotta sitten puhdistetun Kirkkojärven levät ovat pysyneet kurissa
Rymättylän Kirkkojärvi käsiteltiin vuosina 2002 ja 2005 samalla kemiallisella tavalla kuin Littoistenjärvi viime viikolla. Turkoosi hohde katosi Kirkkojärvestä nopeasti, mutta levät ovat pysyneet kurissa.
Jenni Honkanen
|
Naantalin Rymättylässä sijaitsevan Kirkkojärven a-klorofylli- ja fosforipitoisuudet ovat pysyneet kohtalaisen matalalla tasolla siitä saakka, kun järvi käsiteltiin aluminiikloridilla vuosina 2002 ja 2005. Viimeinen mittaus järvestä tehtiin kesällä 2013, sen jälkeen seurantaa ei ole ollut. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen johtava asiantuntija Janne Suomela arvioi kuitenkin, että veden laatu on seurannan päättymisen jälkeenkin pysynyt melko hyvänä. – Sinilevätilannetta järvellä seurataan yhä, eikä tilanne ole tulosten perusteella mennyt erityisen huonoksi. Sinilevää on ollut joka kesä, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen käsittelyjä, Suomela sanoo. Kirkkojärveä riivasivat 2000-luvun alussa samat ongelmat kuin Littoistenjärveä. Sinilevää oli niin paljon, ettei järvessä voinut uida. Kirkkojärveä pidettiin jopa maan rehevöityneimpänä järvenä. Vuonna 2002 järven fosforipitoisuus laski käsittelyn jälkeen noin 50 milligrammaan litrassa, kun pitoisuudet olivat aiemmin 170–500 milligrammaa litrassa. – Vesi kirkastui silloin kuin taikaiskusta, mutta sameni uudelleen muutamassa viikossa, Rymättylän Kirkkojärvi-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kaj Metsärinne kuvailee. Fosforia oli vuoteen 2013 saakka tehtyjen mittausten mukaan vedessä kohtalaisen vähän, usein alle 100 milligrammaa litrassa. Vuosina 2006 ja 2011 pitoisuudet olivat hetkellisesti korkeita. – Matalassa järvessä kova tuuli on voinut sekoittaa vettä niin, että pohjasta on vapautunut fosforia, Suomela arvioi.Kirkkojärven keskisyvyys on kolme metriä, syvin kohta noin viisi metriä ja pinta-ala 42 hehtaaria. | Janne Suomela arvioi, että Kirkkojärven veden laatu saattoi jäädä pysyvästi paremmalle tasolle käsittelyjen ansiosta. Järven ominaisuudet, kuten sen syvyys ja veden määrä sekä ulkoinen kuormitus vaikuttavat siihen, miten kauan kemikaalikäsittelyn vaikutukset kestävät.
– Ihmisten tietoisuus ympäristöasioista on parantunut. Rantojen asukkaat eivät laske fosfaattipitoisia talousvesiä järveen, eikä pelloilta valu enää lannoitteita samalla tavalla, Kaj Metsärinne listaa syiksi, joiden vuoksi veden laatu on pysynyt kohtalaisena. Hänenkin seurantansa mukaan Kirkkojärven levämäärät ovat pysyneet kurissa, vaikka ensimmäisestä kemikaalikäsittelystä on jo 15 vuotta.– Yleinen tuntuma on, että järvi on puhtaampi ja levää on vähemmän. Olen siellä säännöllisesti uinut, Metsärinne kertoo. Littoistenjärveen tehtiin kemikaalikäsittely viime viikon keskiviikkona. Videolla näkyy, miten alumiinikloridia laskettiin veteen.
|
Linkki alkuperäiseen artikkeliin:
